Drop Dead Diva

Olen 25-vuotias jyväskyläläinen nainen.
Blogissani kerron elämästäni, koiristani: Lotasta & Lumista,
unelmistani, vapaa-ajastani, harrastuksistani sekä hankinnoistani.
Työskentelen yksityisessä päiväkodissa ja rakastan työtäni! Ammattini saattaa myös vaikuttaa ajatusmaailmaani... :)

12. marraskuuta 2012

Rosvo-Rotta

Hei tässä mun tän päivän innostus.
Aikaa Rotan valmiiksisaamiseen meni noin 7 tuntia.
Töissä olevaan merirosvo-teemaan ajattelin sen liittää. Ja myöhemmin sitä jossakin aktiviteetissa töissä käyttää.




 Kaikki tarvitsemani tarvikkeet:
- Hiiri
- askarteluhuopaa: musta, punainen ja sininen
- Hyvät kangassakset
      - Muistathan, että silloin myös leikkausjälki on hyvää
- Villalankaa: mustaa viiksiin, valkoista liivin nyöreihin
- Erikokoisia neuloja langan mukaan
- Silkkinauhaa, punainen vyöhön ja musta silmälappuun
- Ristipistolankaa ketjuihin, paikkojen kirjailuun sekä pääkallon ja R.R.-tekstin tekemiseen
- Pieniä lasihelmiä: Mustia ja värikkäitä
- Hopeisia tähtiä kolme
-Ompelukone vaatteiden ompelemiseen
- Hopeinen pieni ketju housuihin roikkumaan


Mun koneella ompelemiseen ei tarvitse poljinta. Omepeleminen on erittäin helppoa ja miellyttävää.
- Alimmainen harmaa nuolinäppäin käynnistää ompelun
- Keskimmäinen näppäimistä on peruutus
- Ylimmäisestä napista neula laskeutuu alas tai nousee ylös
        - Lähtö helpottuu eikä käsipyörää tarvitse käyttää lainkaan
- Parasta koneessa on se, että Rosvo-Rotan hatun yläpuolella oleva soikionmallinen vipu määrittää ompeluvauhdin. Tämä takaa sen, että erittäin tarkan ompeleen tekeminen on helppoa. Paininjalalla tulee hurautettua helposti liian nopeasti.


Tässä valmistuu liivi.
Ompelin kaikkien vaatteiden reunukset mustalla langalla. Niin vaatteet korostuvat kivasti.
Ja vaatteisiin tulee "aitouden" tuntua.


Alla kuvia jo valmiista Rosvo-Rotasta









Nenänpäähän Rosvo-Rotta on saanut ison arven.





xo, Ida

6. marraskuuta 2012

Korttigalleria




xo, Ida

Zombeja

Otsikko kuvastaa mun hapitusta viimepäivinä.
Kolme päivää sairastelua takana... Not nice!
Nyt onneks jo iltaa kohti terveenä ja huomenna töihin. Kipeenä oleminen ja pelkkä makoilu on IKÄVÄÄ!
Ei yhtään niin kivaa kun vois kuvitella... Eipä ollut mikään ihana pidennetty viikonloppu. Heti maanantaina aamulla kaipasin töihin. Kurjan olon vaihtaisi pois ihan mielellään. :)

Viikonloppuna lähden kahden mahtis kaverini kanssa Himokselle viettään bileviikonloppua. Jo on aikakin parantua, että varmasti on kunnossa perjantaihin mennessä.
Apulanta esiintyy perjantaina Himos Areenalla. Apiksen keikalle oon jo pidemmän aikaa himoinnut koska se lukeutuu ihan ehdottomiin lempi bändeihini. Pasin kanssa ollaan selattu keikkakalenteria mutta sopiva ei oo osunut kohdalle.
Olin Attack Of The A.L. Peoplea kuunnellut jo aiemmin mutta todellinen innostuminen bändiin tapahtui kun oltiin Pasin kanssa keikalla vuonna 2005. Apulanta on bändi joka on loistavin livebändinä.
Odotan tulevaa viikonloppua aivan täpinöissäni.

Viikonlopun herkku, köyhät ritarit.


Lauantaina oli kavereiden Halloween/harjakaiset.
Nyt löpinät sikseen ja rentoutumaan

xo, Ida

2. marraskuuta 2012

Pikapäivitys

Heei, pistäydyn vaan nopeesti täällä näin perjantai-iltana.

Telkkarista tulee Vain Elämää ja mulla kotona ihana tunnelmavalaistus.
Voisko ihanampaa olla!
Kun sais vielä sen ihanan miehen vielä kainaloon. Pasi on Jypin pelissä.

Tänään katselin netistä erästä seuraamaani suomalaista ohjelmaa. Aivan sattumalta ja suureksi ihmeekseni sen uusin jakso oli kuvattu lapsuuden kodissani. Voitteko kuvitella!?
Katsoin jakson moneen kertaan ja kelailin kohtia jossa näkyy koti (<3).
Innoissani ilmotin koko perheelleni, että katsokaa ohjelma.

Mulle heräsi löydöksen takia haikeat fiilikset. Ehkä siksi, että elämä lapsuuden kodissani oli onnellista, isi, äiti, minä ja kolme sisarustani elettiin yhdessä siellä. Nykyään mulla on kolme ihanaa kotia joissa kaikissa on hyvä olla.
Usein näen unia lapsuuden kodistani, johon pääsen esimerkiksi vahdiksi asukkien loman ajaksi. Joskus oon siellä myös salaa. Toisinaan siellä asuu joku minulle puolituttu ihminen.
Koen suurta kaipuuta sinne. <3

Haikeutta aiheuttaa myös se, että koti ei ollut ohjelmassa enää entisellään. Ei tietenkään!
12 vuotta sitten muutimme pois sieltä.
 Mutta kodin muuttuminen omistusasunnosta vuokra-asunnoksi on kuluttanut ihanaa kotiani. Siellä ei ollut enää kauniita tavaroitamme vaan sitä ei oltu sisustettu lainkaan. Koti oli nuhjuinen ja tyylitön.

Oon erittäin surullinen.


Näin ihanan väristä huivia alotin kutomaan nyt illalla.

xo, Ida