Lenkkareiden ulkoilutusta napit korvissa.

Mukavan aamun jälkeen suuntasin zumbaan. Sai taas hikoilla harrastaen ihanaa lajia.
Illalla virkistävä iltalenkki kahden karvaisen ystäväni kanssa sekä Apulannan uusimman levyn kanssa. Tykkään!

Tänään oon testaillut uutta tabia... Ei ole ihan paras vehje bloggaamiseen kun androidin selain ja blogger ei tahdo toimia yhdessä. Jääköön tämän päiväinen kirjoitus siis lyhyeksi.

Koirien kevät

Kevät on ihanaa aikaa...

... joopajoo, varsinkin kahden koiran omistajalle. Kurapukujen ainainen pukeminen, koirien peseminen, lattioiden imuroiminen... (täydennä vapaasti listaa!)
Tällaiselta näyttää kahden koiran ulkoilu maaliskuisessa säässä..

Kaksi kaverusta, joista toinen on musta.
Kylläpäs runosuoni sykkii... :D

Lotan päällä oleva Hurtan mantteli on mielestäni aivan ihana! Sopii molempien koirien päälle erittäin hyvin. Väriksi valitsin tämän sinisen/turkoosin vaikka onkin tyttökoiria molemmat. Eräs koirakaupan myyjä jo olettikin koirieni olevan uroksia kun päällä oli sinistä... Ei se nyt ihan niin kait mene. Väri vain miellytti mua eniten.

Lumin päällä oleva vanhan mallinen Hurtan kurahaalari ei kuulu mun suosikkeihini väritykseltään eikä malliltaan. Mielestäni olisi paremman näköinen kun siinäkin olisi kaulus, se ikäänkuin loppuu hassun näköisesti kaulaan. Saman merkin manttelit ovat hienoja kun niissä on kaulus joka tulee kaulan yli ja pannan päälle hieman. Ei meillä ainakaan ole ollut epäkäytännöllinen vaikka on peittänyt kaulapantaa. Mulle ainakin on tärkeää käytännöllisyyden lisäksi myös ulkonäkö!
Lumin karva on pehmeää ja imee kaiken kuran ja lian ja kosteuden, haalari on siis erittäin hyvä keksintö Lumin kohdalla. Lotan karva on erittäin karheaa ja siksi se myös hylkii vettä. Pieni sade valuu Lotan turkilta alas kun taas Lumi imaisee kaiken heti itseensä.

Viikonloppuleski

.....taas....
oikeastaan ihan mukavaa kun tietä, että saa olla koko viikonlopun kotona, mitään ei ole PAKKO tehdä. Sellaiset ennaltasuunnitellut asiat viikonlopulle on SM-hihtojen kisakatsomo sekä lauantain zumba. <3

Näin ajattelin viettää tämän illan. Asunto nätisti valaistu ja jumppapallo sekä tuo kuminauha odottaa. Ensin kylläkin kahden karvaisen kaverini kanssa lenkille.Nam! Tuo jumppakuminauha on aivan uusi ja ajattelin siitä olevan paljon hyötyä.

Tässä yksi lempiesineistäni. Maljakon olen ostanut muutama vuosi sitten Kodin Ykkösen joulumyynnistä ja valot on K-Raudan valo-osastolta. Ihana piristäjä olohuoneen lipastolle.
P.s. Kuvassa alanurkassa ollaan Pasin kanssa yhteisen lempibändin, Apulannan keikalla ehkä noin neljä  vuotta sitten.

Kaunis ystävänpäivälahjaksi saatu orkidea. Keneltäs muultakaan kuin omalta ihanalta mieheltäni!
Hankala tapaus tuo orkidea kun pitäisi olla ikkunalla mutta ei patterin edessä.... Meillä ainakin kaikkien ikkunoiden alla on patteri! Poikkeus on tuo keittiössä sijaitsevan ranskalaisen parvekkeen ovi, mutta en halua siihen mitään kukkapöytää pystyttää. Nyt tämä kaunokainen siis majailee olohuoneen pöydällä.
Orkidean kukat ja nuput siis tippuvat jos se on lämpimän patterin vieressä. Testattu on!

Upsista, eihän kerrota kellekään, että joulukoriste löytyy vielä mun lipastolta... Hauska tuo tonttu muuten. Sain sen Pasin joltakin tämän talviselta lapin reissulta tuliaisiksi.

Löytyykö keneltäkään hyviä Aloe Veran hoito-ohjeita?
Hyvin kylläkin on kasvanut tuo mun yksilöni ja näyttää voivan hyvin. JOS ei lasketa sitä, että se kasvaa aivan vinoon. :D Voiskohan sitä tukea jotenkin suorempaan? Se on kasvanut ainakin viidellä kerroksella korkeutta ja nuo pikku Aloetkin on kasvanut kivasti.

Ei muutakuin jumppailemaan ja O.C.:ta katsomaan...

Lupaan, että huomisesta tulee hyvä päivä! Kiitos tästä päivästä!!

Happy Birthday!!

Paljon paljon onnea rakkaalle 9-vuotiaalle Lotalle! Lotta vietti syntymäpäiviä jo 19.3.
Synttärit otettiin ihan rennosti, työpäivän jälkeen lenkkeillen ja rapsutellen...

Juhlan kunniaksi koirat (kyllä, molemmat) sai maksalaatikkoa. Lumilla on ollut välillä vaikeuksia syödä mutta maksalaatikko meni hotkimalla. Ongelmana syömisessä on lähinnä se kun pitää seurata Lottaa ja ruokakipolle voi mennä vasta Lotan syötyä. Ruoan Lumi söisi mieluiten vasta lenkin jälkeen muttakun meillä ei ruoka ole tarjolla kun vaan 10 minuuttia. Ruokaa saa sitten seuraavan kerran kun sitä on tarjolla. Nopeasti oppii koirat syömään silloin kun on sen aika, Lumi vaan ei ihan vielä aina sitä tajua...

Paljon kummallisempia herkkuja en tarjoillut koska Lotta on alkanut lihoa. Silloin märkäkohdun poistoleikkauksen jälkeen eläinlääkäri varoitti, että hormonitoiminnan muuttumisen vuoksi koira voi helposti saada lisää painoa. Tämä siksi, että hormonitoiminta kuluttaa energia ja nyt se on vähentynyt. Lotta on siis asetettu "laihdutuskuurille".
Hyvin vähäisestä laihduttamisesta tosin on kyse!! Tarkkailen vain ruoan määrää ja sitä ettei Lotta pääse syömään Lumin ruokia....

Hauskaa, että ennen se oli toisinpäin. Lumi söi Lotan ruoat ja Lotan sai lähes pakottaa syömään.
Ei enää: Lotta syö innolla kaiken ja enemmänkin ja Lumi voi olla syömättäkin.

Blogin uusi elämä

Pitkään olen miettinyt blogini ulkoasun päivittämistä. Olen seurannut useita hyviä blogeja ja pitänyt niiden pelkistetystä ulkoasusta. Minä kun en ole pelkistetty... <3 Mää vaan olen sellainen et pidän kaikista punaisen erisävyistä.

Kokeilen nyt tällaista valkoista ulkoasua ja mietin pidänkö siitä...

Ps. Kaikki voivat nyt kommentoida blogiani (vaikkei sinulla olisi Google-tiliä!).

Parhautta

Lauantai lähti käyntiin ihanasti. Sain nukkua ja herätä rauhassa. Parhautta <3
Puoliltapäivin lähdin innolla zumbaan. Tunnin pitikin tietämättäni kuntoklubini brasilialaisvahvistus. Oon kuullut, että hänen tunnit on tosi suosittuja ja todella hyviä. Olin siis arvatenkin innoissani.
Tunti oli raskain ja tehokkain millä oon koskaanu ollut! Nyt sain todella sen fiiliksen, että vatsa, kyljet, hartiat ja jalat kiittää. Vatsa- ja kylkirutistuksia oli huiman paljon ja tunnin jälkeen heikotti varmasti jokaista zumbaajaa. Lisäksi se oli erittäin kivaa! Aion siis ahkerasti seurata kuntoklubini fb-sivuja ja bongata kaikki hänen tuntinsa!

Kotona odotti ihana yhteinen ruoanlaitto hetki ja leivottiin uuniin ihana suklaakakkukin!
Ai että tuli hyvää! Iltapäiväksi meillä oli uusin Harry Potter vuokrattuna.
Nyt kahden tuhisevan koiran kanssa ansaitusti sohvalla!

Sain vihdoinkin aikaiseksi ladattua koneelleni Picasan ja innostuinpa muokkaamaan kuvia. :)

Tässä vielä helmi jonka löysin arkistoista. Kuva on mun synttäreiltä viime vuodelta.

"Onko äiti tai isi kotona"

Oon tämän viikon pohtinut yhtä asiaa joka ketuttaa, potuttaa ja pännii mua: ikään liittyvät ennakkoluulot. Ensimmäisiä kertoja muistan törmänneeni siihen toimiessani 18-vuotiaana Tupperware konsulenttina. Niin nuorena oli vaikea saada sovituksi uusia kutsuja. Aikuisten naisten päissä pyöri varmaan vain "mitä sinä tiedät ruoanlaitosta". Tosiasia oli se, että olin erittäin innoissani koko esittelijän työstäni, sain lukiolaisena taskurahaa ja oon aina pitänyt ihmisten kohtaamisesta. Lisäksi olin opiskellut läksyni erittäin hyvin ja tiesin kipoista ja kupposista kaiken.
Oon törmännyt huonoon esittelijään, olessani itse kutsuilla vieraana, joka ei osaa kertoa tuotteista kuin "tää on ihan kiva" ja kaikki hinnatkin pitää itse katsoa kuvastosta. Mää olin siis parempi siinä suhteessa. Mutta eihän voi luottaa nuoremman sanaan.

Samanlaiseen syvältä olevaan asenteeseen voi törmätä varmasti kaikilla aloilla. Kasvatustyötä tekevät törmäävät varmasti siihen aloittaessaan työuraansa.

"Kyllä sinäkin sitten ymmärrät kun sinulla on omia lapsia!"

Näihin legendaarisiin sanoihin on varmasti moni erittäin pätevä kasvattaja törmännyt ajattelemattomien vanhempien edessä. Itse olen näiltä sanoilta säästynyt... Toistaiseksi.kokonaan.?! Jee.

Siis tässä kysymys: Miksi kouluttautua alalle kun ei ole pätevä ikänsä perusteella!?
Nuorenihmisen into alalle voi olla hyvin suuri, tiedon- ja oppimisenhalu on suuri, tietous lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä vallitsevasta ajatuksesta hyvästä kasvatuksesta voi olla parempi kuin monilla vanhemmilla kasvattajilla, jotka eivät ole päivittänyt tietouttaan aikoihin.

"Näin on aina lapsia kasvatettu"

Väite: Päteviä ja vähemmän päteviä kasvattajia/hoitajia/konsulentteja löytyy sekä nuorista että vanhoista.

Miksi siis ei luottaisi nuorempaan?

Aiheeseen liittyen on hyvä liittää toinen ajatus joka on pyörinyt mun päässä: koska sitä alkaa näyttää aikuiselta, oikeesti aikuiselta? Silleen, että ihmisten mielestä näytät kypsältä aikuiselta ihmiseltä. Myönnetään, että näytän nuoremmalta kuin oon ja ei mun äänenikään ole aikuistumisen puolella. Mun ääni on erikoinen... Lapsellinen. Kahden käden sormet ei riitä laskemaan kuinka monta kertaa oon kuullut puhelin myyjältä "Onko äiti tai isi kotona?"

No ei ole!!!

Mielipiteitä asiasta?

Kivaa viikonloppua!

Ilonaiheita!!

Ystäväni Hanna vei mut elämäni ensimmäistä kertaa Tuurin kyläkauppaan. Olihan siellä kivasti vaikka mitä saman katon alla! :)
Eipä meillä kuitenkaan siellä kovin montaa tuntia kulunut. Niin paljon kaikkea jonka sai suoraan kiertää (elektroniikka, mummovaatteet jne).
Tein kuitenkin aivan mahtavia löytöjä ja oon enemmän kuin tyytyväinen myös hintoihin! Satuttiinpa me ihan oikeana päivänä ostoksille kun naistenpäivän kunniaksi sai kaikista naisten vaatteista ja laukuista -30%.

Turistina Tuurissa.

Lempi ostokseni on Marimekon ihana violetti laukku. -30%. Kassi on hyvin tilava ja väritys on aivan ihana!!
Marimekolta ostin kaksi viimeistelemätöntä huivikangasta. Hinta oli huimaavat 4,90 kappale. :) Toisesta huivikankaasta leikkasin kaksi neliön mallista huivia ja mustaharmaan huivin jätin suorakaiteen malliseksi pitkäksi huiviksi.

Tässä mielestäni ihanaiset huivit!
Oikealta tuo värikäs ja keskimmäinen harmaa ovat em. Marimekon huivit.
Tuo ruusu-huivi on Tampereen tuliaisia. Sain sen äidiltäni ja se on mielestäni ihanan keväinen, värikäs. Se on tuotu 60- tai 70-luvulla venäjältä ja on täyttä villaa, lisäksi se on hyvin suuri. En malta odottaa, että saan kietoa sen kaulaani.

Villalankaa ostin kaksi kerää, ihanan vaaleanruskean/beigen väristä. Vuorokaudessa kudoin 25 silmukkaa leveän putkihuivin itselleni.
Seuraavaksi suunnitelmissa kutoa musta-harmaa raidallinen putkihuivi. Langaksi ajattelin ohuempaa lankaa jolloin sen käyttöaika ei rajoittuisi vain talveen.
Toinen projekti jonka haluan aloittaa hyvin pian on neonpinkin huivin kutominen. Mitä neonpinkimpi sen parempi!!

 Huivi vielä teko vaiheessa...

Tässä huivi komeilee jo kaulassa heti seuraavana päivänä!

Leffaosasto oli ihana Tuurissa. Valtavasti leffoja 3,95 tai 3 kpl / 10 e.
Twilight sagan kolme ensimmäistä osaa löysin hintaan 17 e.

Blondi tuli taloon -boxin sekä O.C.:n kakkos ja kolmos kaudet tilasin netistä mutta nuo alarivin leffat tuli ostettua tuurista.

Jyväskylästä oon etsinyt jo useammasta paikasta OBH Nordicin lainerautaa. Hannalla on sellainen ja olen sitä lainaillut. Raudalla saa ihanat juuri sellaiset kiharat jollaiset haluaisin jos mun päähän voisi laittas permanentin. Mun hiuksiin ei saa permanenttia (on koitettu useamman kerran), laittamisen jälkeen ne on aivan suorat. Silloinen kampaaja kertoi sen johtuvan siitä, että on harvinaisen laatuiset kiinni olevat hiukset. Eli hiuksissa ei ole ne huokoset(?) auki...
No nyt se kiharrin löytyi ja I love it!! Ei hintakaan ollut päätä huimaava kun maksoi 29 e.

Tuon taustalla olevan Marimekon pöytäliinan muuten toin ryöstösaaliina Tampereelta, suoraan äidin pyykkinarulta. :)

Tampereella viikonloppun käydessäni tein raskaan päätöksen, mennä kirpputorille vaatteideni kanssa. Vaatteita kuitenkin tulee aina hankittua  lisää ja tosiasia on se, että ne ei mahdu enää minnekään. Oon aina ollut huono luopumaan tavaroistani. Pidän kuitenkin hyvää huolta vaatteistani ja ei ne käytännössä mene miksikään. Ei mulle se rahan saaminen ole tärkeintä vaan se, että saa kivat vaatteet kiertoon kun en vain enää niitä käytä.
Tämä viikko mulla on aikaa niitä käydä läpi ja ensi viikosta koitan saada ne myyntiin.

Ripsipidennykset otin vihdoinkin viime viikolla. Unelmana ne on mulla ollut jo pidemmän aikaa, nyt sattui mahdollisuus kohdalle jota ei voinut ohittaa. Aivan ihanat nämä on, olen aivan haltioissani! Silmien ulkonurkkiin laitettiin 14mm ripsikuituja ja loput sitten 12mm kuiduilla.
Omat ripseni ovat aika pitkät ja väriltään mustat, mutta on nämä pidennykset silti aivan eriasia! Ulkonäkö on viimeistellyn näköinen kokoajan.
Niiden laittaminen oli osin hyvinkin siedettävää mutta varsinkin loppua kohden hiukan ikävää. Huoltoväliksi suunniteltiin neljää viikkoa, mutta senhän näkee vasta sitten myöhemmin! Heti mulle oli selvää, että haluan ripsistä pitkät ja näyttävät ja niissä pitää olla timangit! :)